ترجمة سورة الإنسان

Finnish - Finnish translation

ترجمة معاني سورة الإنسان باللغة الفنلندية من كتاب Finnish - Finnish translation.


Eikö ole kulunut pitkä aika, ennenkuin ihmisestä tuli jotakin mainitsemisen arvoista?

Me olemme totisesti luonut ihmisen siemenestä yhdistäen sen toiseen. Me aiomme kasvattaa häntä, ja niin olemme antanut hänelle kuulon ja näön.

Totisesti olemme ohjannut hänet polulle, olkoonpa hän kiitollinen tai kiittämätön.

Totisesti olemme valmistanut uskottomille kahleet ja ketjut sekä helvetin tulen.

Totisesti saavat hurskaat juoda maljasta, johon on kätketty heidän (sisäinen) vapautuksensa,

lähteestä, josta Jumalan palvelijat juovat runsain määrin.

He täyttävät lupauksensa ja pelkäävät päivää, jonka tuho leviää ylt'ympäri;

rakkaudesta Häneen he ruokkivat köyhää, orpoa ja vangittua.

»Me ruokimme teitä vain Jumalan tähden; me emme vaadi teiltä palkkaa emmekä kiitosta,

totisesti pelkäämme surun ja murheen päivää, jonka Herramme lähettää.»

Siksi Jumala säästää heidät tuon päivän tuholta ja antaa heidän osakseen iloa ja onnea;

Hän palkitsee heitä heidän lujuutensa tähden paratiisilla ja silkkivaatteilla.

Näihin puettuina ja leväten nojakorokkeilla he eivät tunne hellettä eivätkä purevaa kylmää,

vaan puutarhan varjot lepäävät tiheinä heidän yllään, ja sen hedelmät ovat käden ulottuvilla.

Siellä kiertävät hopeamaljat ja kristallipikarit,

jotka ovat kuin läpikuultava lasi ja jotka täytetään runsain mitoin.

He saavat juoda inkiväärillä höystetyn maljan

lähteestä, jota siellä kutsutaan Salsabiliksi.

Ja heidän ympärillään liikkuvat ikinuoret olennot, joita nähdessäsi sinusta tuntuu, kuin he olisivat ylt'ympäri siroiteltuja helmiä.

Ja kun saat nähdä sen, olet näkevä autuuden ja suuren kuningaskunnan.

Heidän vaatetuksenaan on viheriä, hieno silkki ja paksu, kultakudoksinen sametti. He saavat kantaa hopeaisia rannerenkaita, ja heidän Herransa virvoittaa heitä puhtaalla juomalla.

Tämä on totisesti oleva palkkanne, sillä ponnistelunne palkitaan.

Totisesti olemme lähettänyt sinulle tämän Koraanin vähitellen useina ilmoituksina.

Pysy siis lujana odottaen kärsivällisesti Herrasi tuomiota äläkä tottele ketään syntistä tai kiittämätöntä heidän joukostaan.

Ylistä Herrasi nimeä aamuin ja illoin!

Polvistu yön aikana Häntä palvomaan ja ylistä Häntä myöhään yöhön!

Totisesti muut ihmiset rakastavat tätä maallista elämää eivätkä pidä lukua turmion päivästä.

Me olemme luonut heidät ja vahvistanut heidän jäsenensä, ja jos tahdomme, voimme heidän sijaansa aikaansaada täysin heidän kaltaisiaan olentoja.

Totisesti tämä on kehoitus, ja se, joka tahtoo, löytää tien Herransa luokse.

Mutta teitä se ei miellytä, ellei Jumala kuitenkin niin määrää; totisesti, Jumalan on tieto, viisaus.

Hän sulkee armoonsa kenet haluaa, mutta jumalattomille Hän on varannut tuskan ja kurituksen.
سورة الإنسان
معلومات السورة
الكتب
الفتاوى
الأقوال
التفسيرات

سورة (الإنسان) من السُّوَر المكية، نزلت بعد سورة (الرحمن)، وقد ذكَّرتِ الإنسانَ بأصل خِلْقته، وقدرة الله عليه؛ ليتواضعَ لأمر الله ويستجيب له؛ فاللهُ هو الذي جعل هذا الإنسانَ سميعًا بصيرًا؛ فالواجب المتحتم عليه أن تُجعَلَ هذه الجوارحُ كما أراد لها خالقها وبارئها؛ ليكونَ بذلك حسَنَ الجزاء يوم القيامة، ومَن كفر فمشيئة الله نافذةٌ في عذابه إياه، وقد كان صلى الله عليه وسلم يَقرؤها في فجرِ الجمعة.

ترتيبها المصحفي
76
نوعها
مكية
ألفاظها
243
ترتيب نزولها
98
العد المدني الأول
31
العد المدني الأخير
31
العد البصري
31
العد الكوفي
31
العد الشامي
31

* سورة (الإنسان):

سُمِّيت سورة (الإنسان) بهذا الاسم؛ لافتتاحها بذكرِ الإنسان وخَلْقِه من عدمٍ.

* سورة {هَلْ أَتَىٰ} أو {هَلْ أَتَىٰ عَلَى اْلْإِنسَٰنِ}:

سُمِّيت بذلك؛ لافتتاحها به.

كان صلى الله عليه وسلم يقرأ سورة (الإنسان) في فجرِ الجمعة:

عن عبدِ اللهِ بن عباسٍ رضي الله عنهما: «أنَّ رسولَ اللهِ ﷺ قرَأَ في صلاةِ الغداةِ يومَ الجمعةِ: {الٓمٓ ١ تَنزِيلُ} السَّجْدةَ، و{هَلْ أَتَىٰ عَلَى اْلْإِنسَٰنِ}». أخرجه مسلم (٨٧٩).

1. نعمة الخَلْق والهداية (١-٣).

2. مصير الكفار (٤).

3. جزاء الأبرار (٥-٢٢).

4. توجيهٌ للنبي عليه السلام (٢٣-٢٦).

5. وعيدٌ للمشركين (٢٧-٢٨).

6. مشيئة الله تعالى نافذة (٢٩-٣١).

ينظر: "التفسير الموضوعي لسور القرآن الكريم" لمجموعة من العلماء (8 /511).

مقصود السورة الأعظمُ تذكيرُ الناس بأصل خِلْقَتِهم، وأنَّ الله أوجَدهم من عدم، وبَعْثُهم بعد أن أوجَدهم أسهَلُ من إيجادهم؛ ففي ذلك أكبَرُ دلالةٍ على قدرة الله على إحياء الناس وحسابهم.
وفي ذلك يقول ابن عاشور رحمه الله: «محورها التذكيرُ بأنَّ كل إنسان كُوِّنَ بعد أن لم يكُنْ، فكيف يَقضي باستحالة إعادة تكوينه بعد عدمه؟

وإثبات أن الإنسان محقوقٌ بإفراد الله بالعبادة؛ شكرًا لخالقه، ومُحذَّرٌ من الإشراك به.

وإثبات الجزاء على الحالينِ، مع شيءٍ من وصفِ ذلك الجزاء بحالتيه، والإطنابِ في وصفِ جزاء الشاكرين». "التحرير والتنوير" لابن عاشور (29 /371).